Yksilöllinen – Yhteisöllinen - Yksityinen Korona
Elämäämme tavalla toisella hallitseva Korona on jokaiselle yksilöllinen kokemus. Uskoisin, että on ihmisiä jotka eivät voi elää montaakaan hetkeä ajattelematta vallitsevaa maailmantilannetta kun taas toisaalta on yhtä varmasti ihmisiä jotka kokevat tilanteen ja rajoitukset ainakin jollakin tapaa ‘ liioiteltuna ‘.
Jokainen luonnollisesti kokee Koronan omalla tavallaan. Jollekulle voi olla vaikeaa kun tuntuu ‘ ettei oikein mitään tapahdu ‘ kun taas toinen voi kokea tilanteen lisääntyneenä rauhan tunteena. Joku odottaa kahviloiden ja ravintoloiden avautumista ja toiselle sillä ei ole lainkaan merkitystä.
Tällaisessa tilanteessa päättäjien tulisi pystyä päättämään rajoituksista. Uskon että kaikkialla maailmassa pohditaan nyt pitkälti samaa asiaa : mitä voi tehdä tai mitä pitäisi tehdä jotta asiat menisivät ‘ parhain pain ‘ mahdollista ‘ Koronan toista aaltoa ‘ kohden.
Euroopan Unioni voi miettiä yhteisiä päätöksiä kun taas jossain toisessa paikassa maapallolla ei ole mahdollista miettiä kuin vain oman maan kohtaloa sillä naapureiden kanssa ei ole mahdollista sopia säännöstä tai vaihtaa tieto-taitoa tai kokemusta viruksesta samassa mittakaavassa kuin EU- valtioilla ehkä mahdollisesti olisi ja on.
Suomi on osa Euroopan Unionia. Olisiko nyt hyvä aika tehdä kiinteää yhteistyötä toisten EU – valtioiden kanssa ? En epäile etteikö sitä tehtäisi mutta tulisiko yhteistyötä tehostaa ?
Tiedon jakamista on tärkeää tehdä koko mailman kanssa - ei ole Afrikkaa, Aasiaa, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa eikä Australiaa /Oseaniaa ilman Eurooppaa – mutta EU: n valtioiden kanssa Suomella on luonnostaan hyvä yhteydenpito.
Olisiko nyt hyvä hetki tehdä ajatustenvaihtoa toisten valtioiden kesken, enemmän ja enemmän. Meillä Suomessa on oma yksilöllinen kokemus rajoituksista ja siitä kuinka ne ovat vaikuttaneet yhteisöömme ja jokaisen ihmisen yksityiseen kokemukseen.
Olisiko silti hyvä verrata niitä toisten maiden kokemuksiin kun mietitään rajoitusten purkua tai tiukantamista suhteessä Koronan etenemiseen ?
Katsoin juuri Belgian uutisia. Yksi huomionkohde oli lasten kohtalo, kuinka lapset kokevat tämän kriisin. Samoin tuotiin esille sitä kuinka pelaaminen on saattanut lisääntyä nuorten keskuudessa kriisin aikana.
Miten sinä koet ? Millaisia asioita Suomessa tulisi painottaa ?
Kommentoi, kirjoita tai reagoi fb – sivullani
