Hoito ja työvoima / Kuntavaalit2021

Väestömme ikääntyy nopeasti ja tilanne ei tule ' helpottumaan ' kovinkaan nopeasti.

Eli asiakkaista ei tule ainakaan hoitoalalla olemaan pulaa.

Hoitoala mielletään ( ja se onkin ) matalapalkka-alaksi ja se ei ikävä kyllä lisää kiinnostusta sitä kohtaan.

Lisäksi ala ei välttämättä ole  ' kevyin ' , ei fyysisesti, mutta ei psyykkisestikään.

Perussuomalaisten puolueen edustaja varoitti Twitterissä ettei Suomi saisi hänen mukaansa tehdä samoja virheitä kuin Ruotsi on aiemmin tehnyt. Tällä hän viittasi asiakkaiden saamaan huonoon hoitoon vieraskielisiltä hoitajilta Ruotsissa.

Mielestäni nyt olisi ison kansalaiskeskustelun paikka. Sopisiko kuntavaalit2021 hyväksi pohjaksi ?

On varottava antamasta aineksia keskustelulle vieraskielisten kyvyttömyydestä hoitotyöhön, siitä ei varmaankaan ole kyse.

Toinen matalapalkka -ala, taksiala sai taksiuudistuksen myötä ( liikennnepalvelulaki2018 )  mahdollisuuden liikennepalveluiden tuoton aloittamiseen matalalla kynnyksellä.

Nyt yhteiskunta on uudistanut ja uudistanut liikennnepalvelulakia.

Alalle on hakeutunut ( ainakin pääkaupunkiseudulla ) paljon vieraskielisiä kuljettajia jotka eivät ole saaneet joidenkin mielestä riittävästi perehdytystä alaan.

Ei vieraskielisyys tai ulkomaalaisuus määritä sitä kuinka motivoitunut työntekijä on tai kuinka hän työnsä tekee. Sen määrittää monen asian summa, yksilön taidot ja sopivuus valitsemaansa työhön.

Kuinka yhteiskunta ja päättäjät asiaan suhtautuvat, merkitsee myös paljon.

On ymmärrettävää että ollaan huolestunuita hoidon tai taksipalvelujen laadusta jos välissä on kielimuuri.

Siltikin suurin vastuu on yhteiskunnan päättäjillä siitä kuinka paljon panostetaan koulutukseen matalapalkka- aloilla.

Lakeja voidaan säätää ja kielivaatimuksia asettaa, mutta niiden saaminen tulee myös olla yhtälailla  mahdollista.

Samoin kuin työnlaadun toteutumista tulee valvoa.

Mielestäni yhteiskunta ei saa paeta säädösten ja kaunopuheiden taakse – ' hyvä hoito on tärkeää ' tai ' jokaiselle kuuluu turvallinen taksimatka ' - vaan sen tulee tarttua asioihin esimerkiksi valvonnolla hoitoalan yrityksissä tai taksimaailmassa.

' Oma vastuu – ajattelu ' on päästetty liian pitkälle, asiakkaat ovat jääneet yksin asiansa kanssa, samoin kuin työntekijät. Päättäjät ovat antaneet mahdollisuuden mutta ilman mahdollisuuksia koulutukseen tai velvoitteita tai valvontaa. Asioiden annetaan tapahtua, aivan kuin ne itsestään alkaisivat sujumaan hyvin.

Tällä tavoin annetaan ääriliikkeille mielestäni mahdollisuus määrittää asioita - etsiä syy ulkomaalaisista -  kuten vaikkapa mainitussa esimerkissä hoitajien työstä Ruotsissa.

Palveleeko tällainen tapa jotakin tahoa ? Onko yhteiskunnassaa aina oltava ' ne toiset ' jota ne ' ensimmäiset ' voivat osoittaa sormella ?

Katselin jokin aikaa sitten Suomen vilkkaimman taksiaseman ( Helsingin asema-aukion taksiasema ) taksien hinnastoja autojen ikkunoista.

Selvällä suomen kielellä sain kuljettajalta kommentin ( ehkä nk. kantasuomalainen ) : ' oletko vain katselemassa vai ihan vakavasti kyytiä etsimässä ? '

Tuollainen kommentti kuljettajalta ei osoita ammatillisuutta.

Ja tämän on yhteiskunta mahdollistanut. Syy ei ole ulkomaalaisissa tai vieraskielisissä.

Siksi Liikennesote – asiakaslähtöinen ote asioihin.

Kommentoi alla, kirjoita tai reagoi fb - sivulla